Ohjeita suun terveydestä huolehtimiseen suusyöpää sairastavalle, sädehoitoa pään ja kaulan alueella saaneelle potilaalle.
Sädehoidon aiheuttamat haittavaikutukset suussa
Sädehoito suunnataan halutulle kohdealueelle. Siihen kuuluu kasvain tai sen leikkausalue sekä tietyissä tapauksissa myös alueelliset imusolmukkeet. Kohdealueeseen voi sisältyä myös terveitä kudoksia tai ne osuvat hoitoalueelle kenttäjärjestelyjen takia.
Terveitä kudoksia pyritään säästämään mahdollisimman tehokkaasti, mutta useimmiten sädehoito aiheuttaa haittavaikutuksia. Haittavaikutukset tulevat esille noin kahden viikon kuluttua sädehoidon aloittamisesta. Sädehoito vaikuttaa suun limakalvoihin, kieleen, huuliin, sylkirauhasiin, leukaluuhun ja hampaiden kiinnityskudoksiin.
Suun kuivuminen sädehoidon jälkeen
Sylkirauhasista erittyy päivittäin 0,5–1,5 litraa sylkeä. Sylki ylläpitää hampaiden ja suun limakalvojen hyvinvointia. Se sisältää ruuansulatusentsyymejä ja mahdollistaa sujuvan puhumisen sekä helpottaa nielemistä.
Pään ja kaulan alueen säde- sekä sytostaattihoito aiheuttavat syljenerityksen heikkenemistä sekä muutoksia syljen koostumuksessa. Tämän seurauksena suu kuivuu. On tärkeää mitata syljen erityksen määrä ennen sädehoidon aloittamista, jotta syljen erityksen muutoksia voidaan tarkkailla sädehoidon jälkeen.
Syljen erityksen väheneminen altistaa hampaat reikiintymiselle, etenkin juurikariekselle, aiheuttaa ientulehdusta sekä vaikeuttaa proteesien pitämistä. Proteesien käyttöä tulee välttää koko sädehoidon ajan, koska kuivan suun limakalvot ovat alttiina Candida albicans -sienitulehdukselle. Proteesit kannattaa säilyttää kuivana rasiassa. Näin sienitulehdusta aiheuttavat mikrobit eivät pääse lisääntymään proteesien pinnalla.
Sädehoidon seurauksena suun limakalvot voivat rikkoontua. Limakalvoilla voi myös tuntua kirvelyä ja polttelua. Jos oireita ilmenee, potilaan tulee kertoa niistä hoitajalle ja tarvittaessa varata aika suun tarkastukseen lääkärin vastaanotolle.
“Säännöllinen hampaiden harjaus pitää bakteerit loitolla.”
Suun hygienia
Suun kuivuessa plakin määrä hampaiden pinnalla lisääntyy nopeasti. Siksi on tärkeää huolehtia suun hygieniasta.
- Hampaat harjataan pehmeällä harjalla kaksi kertaa päivässä fluoria sisältävällä hammastahnalla, joka ei sisällä vaahtoavaa pesuainetta (natriumlauryylisulfaattia)
- Hammasvälit puhdistetaan hammaslankaa tai hammastikkua apuna käyttäen
- Proteesit puhdistetaan huolellisesti harjalla ja miedolla pesuaineella, esim. astianpesuaineella, juoksevan veden alla
- Hankaavia hammastahnoja ei tule käyttää, koska ne vaurioittavat proteesin pintaa
Fluori suojaa hampaita reikiintymiseltä ja vahvistaa hammaskiillettä. Kuivassa suussa fluori on tärkeää, koska sylki ei ole suojaamassa hampaita.
Jos limakalvot ovat kuivat ja ärtyneet, tulee välttää voimakkaita hammastahnoja ja suuvesiä. Haalea kamomillatee sekä limakalvojen voiteleminen ruokaöljyllä rauhoittavat kuivia limakalvoja.
Sädehoitopotilaan suun terveydenhoito
Sädehoidon aikana suun terveyttä seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa hoidetaan limakalvot ja ienkudos sekä kontrolloidaan suuhygienian tasoa ja opastetaan hampaiden puhdistuksessa.
Erittäin tärkeää on kontrolloida ienkudosta, koska se tulehtuu helposti sädehoitoa saaneilla potilailla.
Mukosiitti eli suun limakalvon tulehdus
Sädehoidon seurauksena suun limakalvot saattavat rikkoutua. Silloin syntyy suun limakalvon tulehdus eli mukosiitti. Mukosiitti ilmenee aluksi punoittavina alueina, joilla on myöhemmin vaalean katteen peittämiä haavaumia.
Mukosiitti ilmaantuu usein jo hoitojen alkuvaiheessa ja se saattaa vaikeuttaa syömistä ja puhumista. Mukosiitin oireet ovat hallittavissa riittävällä lääkityksellä (kipulääkkeet, puuduttavat geelit, antibiootit ja sienilääkkeet).
Suutulehdus paranee muutamien viikkojen kuluessa hoidon päättymisestä. Suunhoito tulehduksen aikana on erittäin tärkeää, sillä paha tulehdus voi johtaa sädehoidon tilapäiseen keskeyttämiseen. Suun puhtaudesta tulee huolehtia tarkasti, jotta estetään lisätulehdusten syntyminen.
Suun limakalvot ja ruokavalio
Suun limakalvot voi voidella ruokaöljyllä useita kertoja päivässä. Öljyn voi maustaa esimerkiksi piparminttuöljyllä. Apteekista voi tiedustella suun kostuttamiseen tarkoitettuja geelejä ja keinosylkiä.
Voimakkaasti maustettuja, happamia ja kuumia ruokia tulee välttää. Karkeat, vaikeasti pureskeltavat ruoat, kuten raa’at vihannekset, näkkileipä ja korput, eivät ole suositeltavia. Sokeria tulee välttää, jotta hampaat eivät reikiinny.
Suun muuttunut tilanne voi haitata syömistä ja ruokahalu saattaa vähentyä. Parantumisen ja kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että ravinto on riittävää. Potilas voi tarvittaessa saada lähetteen ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ravitsemus arvioi potilaan yksilöllisen ravinnontarpeen ja antaa tietoa, miten monipuolinen ruokavalio saadaan parhaiten koostettua.
Artikkeli on referoitu Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys Ry:n “Ohjeita suun terveydestä huolehtimiseen suusyöpää sairastavalle, sädehoitoa pään ja kaulan alueelle saaneelle potilaalle” -oppaasta, jonka ovat kirjoittaneet Heidi Kannus, Leena Kalliosaari ja Sanna Leskelä.